Alte Kirche in Hyvinkää

Kuvaus Solbon, Solbonkatu 5, tarkkaa rakentamisvuotta ei tunneta. Varmaa on, että sitä korjattiin vuosina 1906-1907. Talo toimi täysihoitolana jo vuosisadan vaihteessa. Vuonna 1937 se laajennettiin Heikki Siikosen suunnitelmien mukaisesti nykyiseen asuunsa. Laineen talo, Solbonkatu 3, on rakennettu 1800-luvun jälkiuolella. Myöhemmin se muutettiin kauppias Emil Laineen asuin- ja liiketaloksi. Uudenmaan, myöh. Pankkitalona rakennus oli 1910-lu- vulta vuoteen 1934. Silta, Solbonkatu 1, on Heikki Siikosen suunnittelema ja se on rakennettu vuonna 1926. 1920-luvulla rakennuksessa toimi mm. Uusi Hotelli ja Suomen Maatalous-osake-pankki. Osuusliike Teho osti talon 1943. Sen ravintola toimi vielä 1970-luvulla Silta-nimellä. Rakennus muutettiin 1976 kaupungin nuorisotilaksi ja peruskorjattiin 2011. Voimassa oleva asemakaava hyväk- sytty 11.10.2004 Kohteen valintaperusteet Merkittävä osa Hyvinkään vanhaa asemanseudun ympäristöä, jossa raken- nuksiiin liittyy monipuolista kulttuurihistoriaa. Kaavatilanne Kaikki rakennukset sr-merkinnällä, Solbon ja Laineen merkintä A-2, Sillan YL. Hoitoehdotus Rakennuksia tulee hoitaa siten, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo vaarannu. Muuta, lähteet Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 26.1.2000, kohdealue A8, Siltakatu-Kautonkatu Nuorisotalo Silta HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 2. SILTAKADUN JA KAUTONKADUN MILJÖÖ Siltakatu 15-18 ja Kautonkatu 7a Suunnittelijat K.O.Kirkkari, Heikki Siikonen, Carolus Lindberg Kuvaus Liikemies Kalle Saukkonen avasi omassa huvilassaan vanhan Hyyppäräntien varressa vuonna 1908 “Elävien Kuvien Teatterin”, joka oli maamme en- simmäisiä maaseutuelokuvateattereita ja Hyvinkään ensimmäinen teatteri. Rakennusmestari K.O. Kirkkarin suunnittelema Arenan rakennus avattiin 1.11.1914. Arena oli alkuperäisissä piirustuksissa koristellumpi ja julkisivujen aiheita karsittiin rakennusvaiheessa. Arena-nimen elokuvateatteri sai 1926. Rinteen talo on 1920-luvulla rakennettu, piharakennus on Heikki Siikosen suunnittelema ja se on rakennettu vuonna 1940. Siltakatu 15 ja 17 (Carolus Lindberg 1928) kivitalot edustavat 1920-luvun klassismia. Sotalaivana tunnet- tu suuri puuhuvila Kautonkatu 7a on vuodelta 1925. Taitelija Yrjö Saarinen on asunut huvilassa. Alueella voimassa useita asemakaa- voja vuosilta 1982-2007 Kohteen valintaperusteet Vanhan Hyvinkään arvokas kokonaisuus, johon liittyy runsaasti kulttuuri- historiaa. Rakennuksia on kunnostettu viime vuosina. Kaavatilanne Asemakaavassa merkinnät A, AP, AL, ALK kaikki vanhat rakennukset sr- merkinnällä lukuun ottamatta Siltakatu 15. Hoitoehdotus Rakennuksia tulee hoitaa siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Muuta, lähteet Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 26.1.2000, kohdealue A8, Siltakatu-Kautonkatu Arena ja Rinteen talo HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA 3. RENTON KENKÄTEHDAS Suutarinkatu 2 - Siltakatu 4 Suunnittelija Heikki Siikonen Kuvaus Suutari August Väisänen perusti kenkätehtaan Hyvinkäälle 1920. Toiminta laajeni ja nelikerroksinen tiilirakennus rakennettiin 1928 Heikki Siikosen piirustusten mukaan. Väisänen myi liikkeensä 1938 Kalle ja Onni Rentolle. Tehdasta laajennettiin vuonna 1943, 1959, 1968 ja 1977. Viimeksi mainitut muutokset suunnitteli Raimo Valjakka. Teollinen kenkätuotanto loppui raken- nuksessa vuonna 1990. Rakennus korjattiin toimistokäyttöön (Aedes Oy/ Tuula Pöyhiä) ja vuodesta 2001 sen suojissa on toiminut Hyvinkään kaupun- gin tekninen keskus. Voimassa oleva asemakaava hyväk- sytty 14.4.1999 Kohteen valintaperusteet Hyvinkään keskustan kaupunkikuvaan pitkään kuulunut klassistinen teh- dasrakennus, joka on uudessa käytössä. Kaavatilanne Asemakaavassa merkintä TYK-1–ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue, sr-2, suojeltu rakennus. Hoitoehdotus Rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria tulee vaalia. Muuta, lähteet Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön